torstai 10. marraskuuta 2016

Caminito del Ray

9.11.16

VUORISTOA KERRAKSEEN

Kirjoittelin 2.11, että tarkoitus oli käydä yhdessä hurjimmista yleisölle avoimista patikointireiteistä. Nyt siihen tuli tilaisuus, koska ostimme jo 2.11 netistä ensimmäiset vapaat liput. Saimme ne tälle 9.11 päivälle klo 13.30 lähtöön. 

Wikipedia kirjoittaa reitistä näin:

Caminito del Rey on Espanjassa, Andalusian itsehallintoalueella olevassa Malagan maakunnassa sijaitseva vaellusreitti. Se tunnettiin aiemmin maailman vaarallisimpana vaellusreittinä. Reitti kulkee vuoren seinään tehtyjä polkuja pitkin, korkeimmillaan sata metriä rotkon pohjalla virtaavan Guadalhorce-joen yläpuolella. Caminito del Rey suljettiin reitin rapistumisen ja siellä tapahtuneiden onnettomuuksien vuoksi. Reitti avattiin kunnostettuna keväällä 2015 kymmenen vuoden tauon jälkeen. Reitin kokonaispituus on noin seitsemän kilometriä, ja sille pääsy on rajoitettu 600 henkilöön vuorokaudessa. Lisäksi reitille pääsylle on säävaraus. [1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Caminito del Reyn rakensivat 1900-luvun alussa patotyömaan työtekijät El Chorron kylän ja rakennettavan El Chorron padon välille. Tätä polkua käyttivät myös naiset ja lapset ylittämään Gaitanesin rotkon, vaikka polulla ei ollut paikoin edes kaiteita. Polku kulkee kolmen kunnan ÁloranAntequeran ja Ardalesin alueilla. Kunnat päättivät maakunnan avustuksella jälleenrakentaa polun matkailunähtävyydeksi.

ALUKSI VAIKEAA

Tosiaan lippujen hankita oli vaikeaa. Matkatoimistot myivät ainoastaan ruokalipun sisältäviä lippuja. Halusimme lipun vain reitille ja saamamme vihjeen perusteella bussiin, joka toisi meidät takaisin lähtöpisteeseemme.

Lähtöpiste on nykyisin vain pohjoisella puolella, opasteet tosin ohjaavat myös eteläiselle sisäänkäynnille. Parkkipaikka on pieni. Autoilevan kannattaa varata aikaa parkin löytymiseen. 
Parkkipaikalta  on valittava 2,7 km tai tunnelin kautta 1,5 km polku,  joka vie lähtöpisteeseen. Polku ei ole erityisen vaativa, mutta aikaa kuluu helposti puolisen tuntia. 

Saamastasi lähtöslotista (ajasta) ei kannata myöhästyä. Olimme 1 h ennen aikaamme ja se oli aika hyvä. Jonottelimme muiden mukana. Eräs henkilökunnan nainen skannasi lippumme ja ohjasi meidät aidattuun lähtöryhmäämme. Saimme vain evässämpylämme syötyä kun meidän karsinamme siirrettiin etuajassa lähtöalueelle sovittelemaan kypäriä. Jälleen joukkomme jaettiin englantilaiseen tai espanlajaiseen ryhmään kuulemaan turvallisuusohjeet. Lopuksi toivottivat mukavaa patikointia.
Loppupäässä ei ollut henkilökuntaa. Kypärät palautettiin koriin ja hiusverkoille oli roskis. Sitten se bussi. Pysäkistä oli pieni huomaamaton kyltti, että 350 m. Aika pitkiä on metrit jos tieto pitää paikkaansa. Seuraavassa paikassa oli info, että pysäkkiä on siirretty. Mihin? 
Lopulta bussi löytyi ja palasimme n. 1/2 h ajomatkan jälkeen autollemme (joka muuten ei ollutkaan pudonnut rotkoon vaikka jättäessäni olin lähes varma siitä. Oli sen verran reunalla).

Oheisesta linkistä pääsee espanja.comin sivulle lukemaan hieman tarkemmin paikasta.

Espanja.com  Caminito del Ray löytyy kun rullaa hieman alaspäin.

Poikkeuksellisesti en tekstitä useimpia kuvia, koska ed. linkistä saa kaikki samat tiedot.

Päivä jää ikimuistoisesti mieliimme niin kokemuksen kuin jännityksenkin osalta.

Pohjoisen pään ravintola
Valaisemanton ja matala pitkä tunneli. Kuva otettu salamavalolla
Tunnelin loppupää on yhtä huomaamaton kuin sisäänmenon puolella.
Matkalla lähtöpisteeseen.
Kypärät ja hiusverkot paikallaan.
Lähtö oli ryhmässä, muuten vapaata kulkua omaan tahtiin.



Ei pelota vaikka korkealla ollaankin.








































Vuodelta 1901










Ei kommentteja:

Lähetä kommentti