maanantai 31. lokakuuta 2016

Kuukauden viimeinen ajelu

31.10.16

UNOHDUKSEN KORJAUS

Almerimarin satamassa on muutamia suomalaisveneitä. Tällä hetkellä lisäksemme yhdessä on miehistö paikalla. Sy Lucky Ladyn Seppo nosti veneensä telakalle pistääkseen sen jälleen voittokuntoon. Hän osallistuu taas Las Palmasista starttaavaan ARC-purjehduskilpailuun.

Kyläilimme veneissä puolin ja toisin. Seppo oli tyhjentämässä venettään turhista tavaroista ja painolastista. Hänen oma autonsa oli ajettu tänne Almerimariin. Auto haetaan täältä myöhemmin pois ja Seppo kysyi jos voisimme ottaa auton avaimet säilytykseen. Tokihan se käy. Meiltähän ne sitten saa kun esittää henkkarit. Lisäksi käymme päivittäin katsomassa, että kaikki on kunnossa.

Seppo laittoi viestin, että hän oli unohtanut tärkeitä osia tavaratilaan. He ovat jo matkalla Gibraltarin viereen La Lineaan Alcaidesan satamaan. Hän voisi vuokrata auton ja tulla hakemaan osat hänen omasta autostaan, jos antaisimme hänelle avaimet. Pidin ajatusta hieman hankalana, ottaen huomioon, että he olivat saapuneet puolen yön jälkeen satamaan. Heti aamusta tulisi vuokrata auto ja ajella sitten yli 600 km väsyneenä.

Esitin, että hyppäämme Tian kanssa pakuun ja ajamme La Lineaan. Olemme virkeitä ja reissu käy hyvin sunnuntaiajelusta.

Aamulla olimme jo klo 9 jälkeen La Lineassa ja Seppo ihmetteli aikatauluamme. Hän tarjosi aamiaisen veneessä, jossa oli paljon herkkuja, mm. Kallen mätitahnaa Suomesta.

Ilo oli puolellamme kun huomasimme Sepon rentoutuneen saadessaan tärkeät osat. Meidän oli kuitenkin ajettava vielä takaisin ja aamiaisen jälkeen ryhdyimme puuhaan. Hyvin pian olimmekin jo takaisin omassa Almerimarin satamassa.

Näin kului mukavasti ja leppoisasti yksi sunnuntai, olkoonkin se Halloweenin päivä.


Cartagena

26.10.16

CARTAGENA

Niin kuin aikaisemmin mainitsin, ryhdyimme automiehiksi. Tänään oli vuorossa päiväretki Cartagenaan. Matkaa sinne oli n. 200 km suuntaansa. Aamusta ylös, niin päivään mahtuu enemmän tapahtumia. Matka meni leppoisasti, mitä nyt 1,2 litraisella moottorilla varustetusta autosta voi odottaa. Autossa on vakionopeudensäädin ja kun kerran auton on saanut 120 km vauhtiin, niin pilotti päälle. Ylämäessä oli hienot lukemat; 78 km/ h. Oli hieman hyytynyt meidän vauhtimme. Ei se mitään, kolmosta silmään. Aikaa meillä on.

Saimme auton parkkiin aivan keskustaan. Aluksi kävimme, kuinkas muuten, venesatamassa. Kyselimme paikkoja sekä hintoja. Yllätyimme jälleen aurinkorannan suuresta satamasta. Ei yhtään 12-15m venepaikkaa vapaana. Sellainen mahdollisesti on vapautumassa ensi viikolla. No emme me enää paikkaa tarvitse, koska valinta osaltamme on jo tehty. Mutta muuten asia kiinnostaa.

Satamassa on kaikki mitä talvehtimiseen tarvitsee. Autonkin saa aivan laiturin vieren.

Nähtävyyksistä valitsimme ne kuuluisimmat. Kävimme Teatro Romanossa katsomassa 2000 vuotta vanhaa teatterin aluetta. Sieltä vanhaan kaupunkiin kapeille kujille ja puistojen kautta Rooman aikaisen rakennuksen raunioille. Vieressä arkeologit pienillä pensseleillään jatkavat kaivauksia vielä ties kuinka kauan.

Uuden amfiteatterin kautta palasimme takaisin autolle. Päivä alkoi jo laskeutua hämärän puolelle. Nyt on hyvä lähteä takaisin veneelle, koska ajamme ilman karttoja suunnistamalla tienviitoista, joita ei ole valaistu.

Cartagenan satama

Palacio Consistorial. Talon päädyssä Turisti-info.
Museo del Teatro Romano. Huikea paikka ja hienosti toteutettu.

6 000 hengen katsomo. Minkä kokoisille ihmisille?
Teatterin esiintymislava.
Teatteri sijaitsee korkealla vuorella.


Ennen henkilöillä oli lyhyemmät jalat. 
Keskustan Gran Hotel.
Kylpyhuoneiden laatat jääneet seinään kun muut osat purettu.
Ulkona olevat liukuportaat 3 kpl peräkkäin..

.. jotka eivät johtaneet mihinkään!
Lisää rakennetaan.

Etualalla Amfiteatteri ja taustalla Teatro Romano.
Huikeat juuret tarvitaan pysyäkseen vuosikymmeniä rinteessä.
Yöksi kotiin.









sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Varkaus satamassa

25.10.16
Almerimar

VARKAUS SATAMASSA

Lähdimme aamulenkille ja touhusimme iltapäivän huoltotöissä. Vasta illalla huomasimme Honda 2,3 hv perämoottorimme olevan  poissa. Emme oikein käsittäneet todellisuutta. Miten moottori on voitu varastaa. Moottori on lukittu vaijerilla sekä lukolla. Yöt olemme hytissämme moottorin alapuolella. Rheyaa vastapäätä olevien kahden ravintolan henkilökunta jo tuntee meidät ja he eivät olleet havainneet aukioloaikoina mitään poikkeavaa. Varkaus on tapahtunut poissa ollessamme.

Satamaa on mainostettu turvallisena ja kameravalvottuna. Menimme satamatoimistoon tekemään ilmoitusta varkaudesta. Pyysin nähdä Rheyan vieressä olevan turvakameran kuvat. Vastaus oli hämmästyttävä. Kamerassa ei ole johtoa, joten sitä ei ole kytketty. Myöhemmin paljastui, että sataman vartiointi perustuu ainoastaan paikallispoliisin Guardia Civilin satunnaisiin ajeluihin, jos tänne satamaan huvittaa yleensäkään öisin ajella.

Teimme ilmoituksen myös Guardia Civiliin. He ottivat suullisen ilmoituksemme vastaan ja siinä kaikki. Mitään lomakkeita ei täytetty. Lupasivat käydä tulevaisuudessa ajamassa satamassa, myös ehkä öisin.

Maassa maan tavalla, myös vartiointi.

Tuo pikku Honda varastettiin
Kameravalvonta..
..osoittaa suoraan Rheyan perään

Rantaretki ja vuoristoajelu Váloriin

22.10.16
Almerimar

PÄIVÄ ULKOILEMASSA

Aamulla pakkasimme reppuihimme uintivarusteet sekä juomista. Lähdimme tutustumaan läheiseen järveen ja sen ympäristöön. Tapasimme muutamia heittokalastajia rannalla ja näimme kuvia heidän saamistaan valtavan kokoisista kaloista. Sen jälkeen ei tehnyt mieli mennä uimaan, koska jos 10 kg kala tulee ja nappaa varpaasta samoin kuin saman kokoisesta syötistä, niin hullusti käy.

Rannan ympäristössä on pieniä helppokulkuisia polkuja. Mitään karttaa ei tietenkään ole, mutta eipä sielä eksymäänkään pääse. Päivä oli mukava ja lämmin.

Almerimar on kasvihuonepressujen saartama alue.
Almerimarin ränsistyvät autiotalot (ent. hotellit)
Järven suistoa

Flamingoja lepäämässä.
Valkoinen ratsu rannalla 



Edelleen ihmettelen tätä autiotalojen määrää



AUTORETKI VUORISTOON

Lähdimme 23.10.16 aamupäivästä autolla retkelle vuoristoon. Tuntuu epätodelliselta ajella näitä teitä. Tiet ovat pääsääntöisesti hyväkuntoisia, mutta missään ei näy ihmisiä tai autoja. Ajoimme valtavaan, (kymmeniä) kilometrejä leveään laaksoon vuorien väliin. Sää oli kirkas ja näkyvyys hyvä. Toivoimme vain, että auto ei hajoa, koska apua täältä on turha pyydellä tai soitella. Onneksi kaikki sujui hyvin ja nautimme korkeuksista sekä näköaloista. Se oli tällainen mukava vapaapäivä arjesta ja urheilusta.

Kuvat Cádiarista, Alpujarra de la Sierrasta sekä Válorista Sierra Nevadan kansallispuistosta.

Cádiarin laakso
Alpujarra
Alpujarra

Válor
Válor
Válor




lauantai 29. lokakuuta 2016

Cabo de Gata ja San Jose

19.10.16

CABO DE GATAN LUONNONSUOJELUALUE

Pian aamiaisen jälkeen suuntasimme kohti Cabo de Gatan luonnonsuojelualuetta. Ajelimme pitkin aavikkoa ja pysähdyimme luontokeskukseen. Paikka oli hienosti tehty mutta yksi piirre varasti huomion. Bussilastillinen espanjalaisia eläkeläisiä. Heistä lähti hirvittävä melu kun he huusivat ja lisäksi he työnsivät syrjään esiteseiniä sekä lattialla olevia näyttelyesineitä. Henkilökunta huusi, että olkaa hiljempaa. Se eläkesakki vei meiltä keskittymiskyvyn kiilaamalla ja tönimällä. Pistin etusormet korviin ja syöksyin ulos.

Sieltä pikkuhiljaa ajelimme Nijarin rantaan kahville, jossa ei ollut eläkeläisiä. Nautimme rauhasta. Kävimme majakalla katsomassa suositun kallioisen näköalapaikan. Oli kaunista.

Luuontokeskus ennen eläkeläisiä
Eläkeläisten jälkeen mm. tämä seinä siirtyi
Optiikka ei riitä kauas, mutta flamengoja on järvessä.
Tällaista aavikkoa ja vuoristoa on tämä alue.

Cabo de Gatan majakka
Rajun oloinen ranta
Vastaava selfie kuin Gran Canarialla -15 otettu kuva.

SAN JOSÉ

San José on kuvissa näkyvän vuoren toisella puolella. Yritin ajaa vuoren ylittävää tietä oikaistaakseni mutta tie oli niin huonokuntoinen, että päätin muutaman kilometrin ajettuani kääntyä takaisin. Niinpä lyhyestä matkasta tuli hieman (erittäin paljon) pidempi vuoren kierros.

Kylä on hieno. Valkoisia taloja sekä hyvin hoidettu uimaranta. Kylän halkaisevan pääkadun varrella on riittäväsi erityyppisiä ravintoloita moneen makuun. Kävimme luonnollisesti satamassa katselemassa veneitä sekä kokeilimme päivän menu-tarjontaa. Ruokaa oli runsaasti alku,- pää ja jälkiruokineen. Juoma ja leipä sisältyi menuun ja se maksoi 10€ hlö. Aika kohtuullista sijainti huomioiden.

Yhden päivän valoisan ajanjakson aikana ei paljon enempää ehdi nähdä. Illalla Opelin keula kohti pimeää tietä kohti Almerimaria ja Rheyan ihanaa sänkyä.


San José
San Josén hoidettu uimaranta


Playa de Los Genovesesin luonnonranta